En aina tiedä itsekään kummassa maailmassa vaatteeni teen ja suunnittelen; olenko Jaakko Mäkinen vai Vem är du? mutta sen saatte itse päättää tykönenne.
Lesbian brothers mallisto lähti liikkeelle yksinkertaisesti mustasta paljettikankaasta, josta olin aiemmin tehnyt mekon Venla-gaalaan. Olen sen verran harakka, että kaikki kimmeltävä on aina kaunista ja sen verran musta ihminen, että kaikki vaatteet ja esineet ovat aina kauniimpia mustina. Sangen simppeli siis siinä mielessä. Olen aina ollut enemmän kiinnostunut miesten muodista, sen historiasta ja kehityksestä sekä kaikista niistä pikku nyansseista, jotka ovat aikojen saatossa määrittäneet maskuliinisuuden ja miehisyyden normit.
Kierrätys ja ekologisuus, kestävä kehitys.. Minulle ei ole mitenkään kiveen kirjoitettua että kaiken tulisi olla alleviivatusti ekologista ja vihreää, näissä asioissa olen enemmänkin melko.. sanoisinko jopa pragmaattinen jannu; jos on olemassa materiaalia omasta takaa (esim. läjä vanhoja farkkuja) miksi suotta lähteä kauppaan ostamaan farkkukangasta. Kuvan farkut on koottu paloista, vanhoista farkuista jotka laitoin äitini ja tätini silppuamaan paloiksi (how evil of me..).
Kuvien suhteen olin melko reteellä otteella liikenteessä. Kuvaaja Mikko Laaksonen on minun makuuni kuvaajana ja annoin vain kehykset, joiden puitteissa halusin kuvausten tapahtuvan. Tiesin tuloksen olevan juuri sitä mitä halusinkin. Samoin toimin kampaajan ja meikkaajan kanssa. Vapaat kädet kaikille ja katsotaan mitä tapahtuu.
Hiukset teki Johanna Helke, meikit Veera Ranki. Molemmat lähtöisin Turun Butikista. Molemmat loistavia yhteistyökumppaneita. Ja molempien kanssa yhteistyö tule jatkumaan hamaan hautaan saakka. Johanna on myös luottoparturini parhaillaan.
Malliston kohdalla päädyin myös pieneen.. vitsiin tai huumoriin. Koska aiemmin ovat liki kaikki miesten vaatteeni päätyneet naisten päälle päätin suunnitella malliston joka olisi todella unisex (sana jota vihaan..) ja omalla tavallaan hämärtäisi rajaa miesten ja naisten välillä, varsinkin mitä tulee vaatteisiin.
Kuvissa halusin olevan.. jälleen kerran degeneroituneen aatelissuvun viimeiset edustajat. Nuoret paronit ja kreivit, jotka viimeisillä voimillaan pitävät kiinni sukunsa menneestä loistosta. Tai sitten ovat yksinkertaisesti sulkeneet itsenä (tietoisesti) "normaalin" yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tämä teemä, yksinäisyys ja ulkopuolisuus, on aina ollut lähellä sydäntäni. Ei niinkään siksi että aihe olisi synkkä tai olisin itse niin kovin ahdistunut ihminen, päinvastoin. Minua ovat aina kiinnostaneet ne normit ja säännöt, joita ihmiset itse luovat itselleen. Samaa teemaa käsittelin aikanaan yhteisnäyttelyss Tatu Hiltusen kanssa, mutta palaan tähän paremmin toiste.
Rajat, normit, säännöt.. Olen 35 ja edelleen koen angstisen teinin nostavan päätään kuullessani jotain tehtävän vain, koska niin kuulu tehdä tai näin ei kuulu tehdä. Näissä hetkissä huomaan juuri itsekin alkavani luomaan omia sääntöjäni. Omat normit miehisyydelle ja maskuliinisuudelle olen löytänt jo aikaa sitten.
Lesbian brothers, sekä mallisto että kuvat, ovat ylistys elämän monimuotoisuudelle, rakkaudelle ja ystävyydelle. Nämä teemat ovat aina minulle tärkeitä, ne ovat aina läsnä omassa työssäni.
Mallit: Juuso Herhi, Kajsa Rintamäki, Ragnar Orav, Peter Linden, Patrik Kaarnikko.
Malliston vaatteet ovat ostettavissa vaatehtimosta ja tulevat myyntiin seuraavan kahden viikon aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti